
|
Tarinasäveltämisestä on kirjoitettu tai sitä on käsitelty seuraavissa artikkeleissa: |
||
|
|
Hakomäki, H. (2002). Kuvionuoteilla tarinasäveltämään. Erityisopetuksen tutkimus- ja menetelmätieto, Erika 3/2002
Hakomäki, H. (2004). Tarinasäveltäminen – taustaa, määrittelyä ja mahdollisuuksia. Musiikkiterapia 2004, 19(1).
Hakomäki, H. (2005). Pedagogisia näkökulmia tarinasäveltämiseen. Musiikkiterapia 2005, 20(1).
Hakomäki, H (2006). Tarinasäveltäminen - tarinoita sävelin. Teoksessa Karlsson, Liisa (toim). Lapset kertovat… Työpapereita 9/2006. Stakes 2001. Stakesin monistamo. Julkaisun voi lukea tästä.
|
|
|
Aalto, M. (2001). Suomalainen keksintö kuvionuotit mullistavat musiikin opetuksen. Seura. Nro 4, 26.1.2001, 38–41.
Myllylä, H.(2002). Lasten musiikkikulttuurista ja musiikkikasvatuksen haasteista. Synkooppi. Op. 69, 4/2002, 19–22.
Peltoranta, J. (2003). Tarinasäveltäminen on elävää lasten kulttuuria ja terapiaa. Lastentarha. Varhaiskasvatuksen ammattilehti, 2/2003, 50–52.
Pesonen, H. (2005). Feel the Beat. Tempus. Stora Enso Quarterly Magazine 3/2005, 28–35.
Tenhunen, I. (2002). Sadutus on sitä, että aikuinen kuuntelee kerrankin hiljaa lasta. Tukilinja. Nro 2 / Hutikuu-toukokuu 2002, 25–26. |
||